Suoraan sisältöön

Andi Mwegerano

    Andin etusivulle 

Mediamaksua vastustava adressi

[Kuva: Adressin luovutus Vanhaselle]

YLEn rahoitusta pohtinut työryhmä esitti vuonna 2009, että otettaisiin käyttöön julkisen palvelun mediamaksu vuonna 2011. Se korvaisi nykyisen televisiomaksun. Maksu ei enää perustuisi television omistamiseen, vaan maksuvelvollisia olisivat kaikki asuntokunnat. Maksu olisi aluksi noin 175 euroa, ja se siis perittäisiin verotuksen yhteydessä riippumatta siitä, onko henkilöllä televisiota tai tietokonetta tai onko hänellä maksukykyä. Myös yrittäjäperheille maksu olisi ollut epäoikeudenmukainen, koska yrityksen osalta maksu olisi mennyt kolminkertaisena ja lisäksi olisi ollut maksettava asuntokuntakohtainen 175 euroa, eli yhteensä 700 euroa.

Pidin tätä ehdotusta epäoikeudenmukaisena ja järjettömänä ja perustin mediamaksua vastustavan adressin 26.4.2009. Allekirjoituksia tuli lyhyessä ajassa paljon. Luovutin mediamaksuadressin ensimmäisen osan henkilökohtaisesti pääministeri Matti Vanhaselle, ministeri Paula Lehtomäelle, sekä kansanedustaja Kimmo Tiilikaiselle 31.10.2009. Adressissa ja sen saatekirjeessä ehdotettiin, että Yleisradio pitäisi rahoittaa valtion budjetista samalla tavalla kuin muutkin yhteiskunnan välttämättömät toiminnot, kuten esimerkiksi oikeuslaitos, puolustuslaitos, yliopistot tai poliisilaitokset.

Myös useimmissa asiantuntijalausunnoissa vastustettiin ehdotettua mediamaksua. Lopputuloksena oli se, että ministeri Suvi Linden keskeytti mediamaksua koskevan lain valmistelun. Asioihin voidaan siis vaikuttaa, jos yhteistä tahtoa löytyy.



Yle-vero

Viestintäministeri Krista Kiuru (SDP) on nyt ehdottanut Yle-veroa, joka olisi tasavero pienituloisille, eli pienituloiset joutuisivat maksamaan Yle-veroa 0,64% tuloistaan. Suurituloisilla veroprosentti alenisi siten, että esimerkiksi 100000 euroa ansaitsevan tarvitsisi maksaa vain 0,14%. Kokonaisuutena tämä on verotustapa on siis regressiivinen, joka tarkoittaa sitä, että pienituloiset maksavat veroa enemmän kuin suurituloiset.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun henkilökohtainen pakkovero aiotaan kerätä kaikilta jotain ennalta nimettyä palvelua varten, vaikka verotettava ei tätä palvelua käyttäisi ollenkaan. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun kansalaiset jaetaan tulojen perusteella selkeästi A- ja B -luokan kansalaisiin. B-luokan kansalaisia ovat kaikki alle 21875 euroa ansaitsevat ja A -luokan kansalaisia ovat yli 21875 euroa ansaitsevat. Suhteellisesti suurimman osan tuloistaan Yle -veroa maksaisivat B -luokan kansalaiset ja A -luokan kansalaisia verotettaisiin lievemmin. Jos tämä ennakkotapauksena oleva Yle -vero toteutuu, niin sen jälkeen on helppo siirtää myös muu verotus tapahtuvaksi samalla tavalla. Seuraavassa taulukossa on esimerkki siitä, millaisia veroja sitten meillä ehkä olisi ja kuinka monta prosenttia enintään 21875 euroa ansaitseva joutuisi maksamaan kutakin veroa.

Veron nimi Vero
Kuntien tuki- ja peruspalveluvero 20,75 %
Sosiaali- ja terveysvero 14,79 %
Valtion ja kuntien eläkevero 10,04 %
Opetus- ja kulttuurivero 8,39 %
EU-vero 5,93 %
Työ- ja elinkeinovero 4,21 %
Puolustuslaitosvero 3,65 %
Maa- ja metsätalousvero 3,59 %
Korkeakouluvero 3,56 %
Liikenne- ja viestintävero 2,61 %
Valtionvelan korkovero 2,47 %
Poliisi- ja pelastustoimivero 1,69 %
Oikeuslaitosvero 1,06 %
Verotus- ja tullitoimivero 0,78 %
Yle-vero 0,64 %
Yhteensä 84,2 %

Veroprosentit on laskettu vuoden 2011 budjetin perusteella vastaavaa periaatetta noudattaen kuin Yle-vero. Seuraavassa taulukossa on esitetty, kuinka paljon veroja jouduttaisiin maksamaan, jos tämä veromalli otettaisiin yleisesti käyttöön.

Verotettava tulo vuodessa Verot yhteensä Veroprosentti Käteen jää kuukaudessa
7813 € 6579 € 84,2 % 103 €
21875 € 18418 € 84,2 % 288 €
30000 € 18418 € 61,4 % 965 €
100000 € 18418 € 18,4 % 6798 €
1000000 € 18418 € 1,8 % 81798 €

Verotus näyttäisi kohtelevan aika ankarasti pienituloisia. Esimerkiksi 651 euroa kuukaudessa ansaitsevalla jäisi käteen 103 euroa. Tästä sitten vielä suuri osa menisi energiaveroihin, arvonlisäveroihin ja muihin välillisiin veroihin.

Edellä siis esitettiin todellisiin lukuihin perustuvan esimerkin avulla, mitä tapahtuisi, jos myös muussa verotuksessa käytettäisiin mallina Yle-veroa.

Kannatatko vai vastustatko Sinä Krista Kiurun (SDP) veromallia? Kannatatko vai vastustatko Yle-veroa? Kannatatko vai vastustatko istuvaa hallitusta?


Andi Mwegerano   -   Puhelin: 040 525 0759   -   Sähköposti: andi (at) mwegerano.com