Andi Mwegerano - vanhat sivut


Tästä linkistä Andin uusille sivuille

Vanhojen vaalikonekysymysten arkisto

Tällä sivulla olevat kysymukset ovat lähinnä vuosilta 2008 - 2012. Jos haluat tutustua Salon kuntapolitiikan tämän hetken aiheisiin, niin katso joko etusivulta tai politiikka-sivulta. Jos etsit vaalikoneita, niin Salon vaalikone on hyvä. Siellä on vain Saloa koskevia kysymyksiä.



Eduskuntavaalien ja kuntavaalien vaalitilaisuuksissa minulta on kysytty mielipidettä monista hyvin erilaisista asioista ja kysymyksiä on tullut paljon myös sähköpostitse ja puhelimitse. Olen koonnut tähän useimmin kysytyt kysymykset ja omat vastaukseni.

Usein kysytyt kysymykset (Frequently Asked Questions)

1. Pitäisikö Suomen rahoittaa EU:n velkaantuneimpia maita joko väliaikaisen tai pysyvän vakausrahaston kautta?

Ei pitäisi. EU:n perustamissopimuksen mukaan (artikla 125), unioni ei ole vastuussa sitoumuksista, joita on jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla viranomaisilla. Saksa ja Ranska ovat ovat laiminlyöneet pankkiensa valvonnan ja pankit ovat sen vuoksi voineet tehdä järjettömän suuria ja tuottoisia riskisijoituksia Kreikkaan, Portugaliin, Italiaan tai Espanjaan. Sen vuoksi on ihan oikein, että Saksa ja Ranska itse pelastavat omat pankkinsa. Eli siis pitäisi toimia EU:n perustamissopimuksen mukaan. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos esimerkiksi saksalainen pankki on antanut Kreikalle velkaa, eikä Kreikka pysty sitä maksamaan, niin Saksan valtio voi antaa vaikeuksissa olevalle pankilleen tukea, jos haluaa. Suomen ei siis pidä lapioida vähiä rahojaan ylivelkaantuneisiin maihin, josta ne sitten menisivät vaikeuksissa oleville saksalaisille, ranskalaisille tai englantilaisille pankeille.

2. Pitäisikö terveyskeskusmaksut poistaa?

Salon taloustilanne on vaikea, mutta vielä vaikeampi on pienituloisten tai työttömien tilanne. Terveys on kaikkein tärkein asia jokaiselle ihmiselle ja sen takia terveyskeskukseen pitäisi jokaisen päästä, vaikka rahat olisivat lopussa. Oikeudenmukaisempi tapa on kerätä terveyskeskusmaksut veroina.

3. Pitäisikö eläkeikää korottaa?

Nykyinen eläkelaki on aika uusi, joten sitä ei pidä lähteä muuttamaan. Tulevaisuutta on voitava suunnitella etukäteen. Jos eläkelakeja muutellaan koko ajan, niin siitä seurauksena on jatkuva epävarmuudessa eläminen. Eläkeasioissa tarvitaan vakautta, eikä jatkuvaa sähläystä.

4. Mikä on nykyisin pahin ongelma politiikan tekemissä tai poliittisessa päätöksenteossa?

Avoimuus on kadonnut politiikan tekemisestä. Nyt emme useinkaan tiedä, miten asioita käsitellään hallituksessa tai puolueiden johdossa, vaan kuulemme vain valmiin päätöksen. Olen monissa yhteyksissä tuonut esille sitä, että puolueväen ja äänestäjien mielipiteitä pitäisi kuunnella ja avoimuutta politiikassa ja päätöksenteossa pitäisi lisätä. Tämä on ollut myös yksi vaaliteemoistani ja tätä avoimuuden lisäämistä toin myös voimakkaasti esille ollessani keskustan varapuheenjohtajaehdokkaana vuonna 2010.

5. Pitäisikö Suomeen hankkia lisää maahanmuuttajia halpatyövoimaksi?

En kannata sitä, että ulkomailta, esimerkiksi Vietnamista tuotaisiin tänne uusia maahanmuuttajia halpatyövoimaksi. Mieluummin annettaisiin jo täällä oleville koulutusta ja työtä. Tämä on ollut myös yksi omista vaaliteemoistani esimerkiksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Ne maahanmuuttajat, jotka ovat todellisessa hädässä, täytyy mielestäni kyllä ottaa vastaan, eikä lähettää takaisin kuolemaan nälkään tai kidutettavaksi tai tapettavaksi.

6. Mitä romaanikerjäläisille pitäisi tehdä?

Romanian hyväksyminen EU:n jäseneksi oli virhe, koska ihmisoikeudet ja ihmisten peruspalvelut Romaniassa eivät olleet kunnossa. Nyt kun virhe on pakko jotenkin korjata, niin ensimmäisessä vaiheessa EU:n pitäisi antaa ensiapupaketti Romanialle kerjäläistensä auttamiseksi ja valvottava tarkasti, että raha käytetään oikein sosiaalipalveluihin, työttömyyskorvauksiin asuntoihin ja koulutukseen. Toisessa vaiheessa pitäisi tukea asteittain vähentää, ja vaatia Romaniaa vastaamaan itse kokonaan sosiaalipalvelujensa, työttömyyskorvaustensa ja koulutuksen rahoittamisesta.

7. Pitäisikö myös Fortumille myöntää ydinvoimalalupa?

Ydinvoimaloita ei tarvita lisää, vaan tarvitaan uusiutuvan energian tutkimusta, kehitystä ja käyttöönottoa. Tämä on ollut myös yksi vaaliteemoistani, esimerkiksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Fortumin ydinvoimalaan sijoitettavaksi aiotut rahat voitaisiin käyttää uusiutuvaan energia tutkimus- ja kehityskuluihin ja uusiutuvan energian käytön tukemiseen. Myös Japanin ydinvoimalaonnettomuuksista on otettava opiksi: Ydinvoima ei ole koskaan täysin turvallista.

8. Miksi valtion pitäisi tukea uusiutuvan energian tutkimusta, kehitystä ja käyttöönottoa?

Energian tuotantomenetelmän valintaa voitaisiin verrata tietoliikennetekniikan valintaan 80 -luvun alussa. Jos olisi päätetty panostaa varmaan ja halpaan ratkaisuun, olisi panostettu lankapuhelintekniikan kehittämiseen. Valtio kuitenkin päätti tukea matkapuhelintekniikan kehittämistä, vaikka sitä pidettiin kalliina, eikä uskottu sen kapasiteetin koskaan riittävä korvaamaan lankapuhelimia. Päätös oli oikea ja Suomeen kehittyi maailman suurin matkapuhelinyhtiö ja nyt kaikilla on kännykät taskussa.

Vastaava tilanne on energiaratkaisuissa nyt. Ydinvoima on halvinta mahdollista energiaa nyt, mutta uraani loppuu muutaman kymmenen vuoden päästä. Muut maat kehittävät uusiutuvaan energiaan perustuvia tekniikoita, mutta Suomi rakentaa ydinvoimaloita. Jos ydinvoimaloihin tarkoitetut rahat laitettaisiin nyt uusiutuvan energian tutkimukseen, kehittämiseen ja käyttöönottoon, voisi Suomesta muodostua uusiutuvan energiatekniikan osaamiseen perustuvaa teollisuutta ja suomaiset voisivat olla tulevaisuudessa alan huippuosaajia.

9. Mitä mieltä olet maaseudun peruspalveluista?

Yhteiskunnan tehtävä on taata peruspalvelut niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Liikenneyhteydet, koulut, postin palvelut, kirjasto tai kirjastoauto, kaupat tai myymäläauto, lasten hoitopaikat, vanhusten kotipalvelut, jne. pitäisi olla maaseudullakin. Salon seudun kuntien yhdistymisen aikaan lähes kaikki puolueet kannattivat esimerkiksi paikallisliikenteen kehittämistä koko yhdistyneen kunnan alueella ja muutenkin perupalveluiden säilyttämistä liitoskuntien alueella. Jokainen voi miettiä, kuinka siinä sitten kävi, ja mitkä puolueet ja ehdokkaat pettivät lupauksensa.

10. Pitäisikö lapsilisät poistaa hyvätuloisilta?

Lapsilisän tarkoitus on tasata lapsettomien perheiden ja lapsiperheiden elintasoeroja. Lapsilisän määrän ei siis pitäisi riippua tulotasosta ja olen sitä mieltä, että lapsilisät kuuluvat kaikille, joilla on lapsia. Suurituloiselta lapsilisät otetaan moninkertaisesti pois progressiivisen valtion tuloverotuksen kautta. Mielestäni ei olisi oikein, että suurituloisia sakotettaisiin vielä siitä, että heillä on lapsia. Tosin valtion tuloveroasteikkoon voitaisiin kyllä laittaa vielä yksi porras lisää yli 100 000 euroa ansaitseville, esimerkiksi 32%. Nythän valtion vero pysyy 30 prosentissa 68 000 eurosta ylöspäin.

11. Pitäisikö lapsilisä antaa myös toimeentulotuella eläville?

Toimeentulotukea saavilta on lapsilisät otettu pois Lipposen hallituksen aikana 1997, kun lapsilisät määriteltiin tuloksi. Toisin sanoen kaikkein köyhimmille lapsilisiä ei makseta. Lapsilisät pitäisi maksaa kaikille lapsiperheille tulotasosta riippumatta.

12. Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?

Ei pidä liittyä. Natoon liittymistä kannattaa vastustaa. Emmehän halua USA:n sotilaita marssimaan kaduillemme, emmekä halua, että USA:n sotakoneet lentävät Suomen yllä 24 tuntia vuorokaudessa provosoimassa Venäläisiä sotajoukkoja. Haluamme elää rauhassa, emmekä halua Suomen muuttuvan Nato-joukkojen ja Venäjän keskinäiseksi taistelutantereeksi.

13. Pitääkö Suomessa olla oma armeija?

Kyllä, jos maassa ei ole omaa armeijaa, niin siellä on sitten jonkin toisen maan armeija, ja se onkin sitten vähän huonompi juttu. En siis halua Suomeen esimerkiksi USA:n armeijaa eli Nato-joukkoja. Nykyinen yleiseen asevelvollisuuteen perustuva järjestelmä toimii hyvin, eikä sitä tarvitse muuttaa.

14. Pitäisikö pakkoruotsi poistaa Suomen kouluista?

Kyllä, mutta Ruotsin kieltä kannattaa jokaisen opiskella, koska se on tärkeä kieli. Tosin Venäjän kielen taidosta saattaa tulevaisuudessa olla vielä enemmän hyötyä.

15. Mistä valtio voisi saada lisää verotuloja?

Pieni- ja keskituloisten verotusta on viime vuosina kiristetty tai aiotaan kiristää erilaisilla tasaverotyyppisillä veroilla ja maksuilla, kuten esimerkiksi Yle-vero, arvonlisäveron korotus, energiaverot, makeisvero, jätevero, sähkövero, ympäristöverot, polttoaineverojen korotus, jne. Näille on yhteistä, että ne täytyy maksaa, vaikka ei olisi yhtään tuloja. Tällä tavalla köyhät, pienituloiset ja keskituloiset on pantu maksamaan paljon veroja, vaikka heillä ei muutenkaan tahdo rahat riittää elämiseen.

Yksi keino valtion verotulojen lisäämiseksi olisi se, että valtion tuloveroasteikkoon lisättäisiin yksi porras lisää yli 100 000 euroa ansaitseville, esimerkiksi 32%. Nythän valtion vero pysyy 30 prosentissa 68 000 eurosta ylöspäin. (Esitin tämän mielipiteen eduskuntavaalikampanjan aikaan vuonna 2011, ja nyt syksyllä 2012 hallitus on päätynyt lähes samaan esitykseen. Hallitus esittää veroksi 31,75% yli 100 000 euroa ansaitseville.)

Toinen keino olisi suurten pääomatulojen verotuksen kiristäminen. Nykyisinhän pääomatuloista maksetaan paljon pienempää veroa kuin ansiotuloista ja se koetaan yleisesti hyvin epäoikeudenmukaiseksi asiaksi.

Kolmas keino olisi pörssivero. Lontoon pörssissä on jo käytössä 0.5% pörssivero. Myös Euroopan parlamentti on asettunut kannattamaan pörssiveroa. Suomessa sillä saataisiin verotuloja ehkä noin miljardi euroa (1000000000 euroa).

16. Koska valtion menot ovat suuremmat kuin tulot, niin mistä pitäisi leikata menoja?

Sana 'leikkaukset' tarkoittaa poliitikkojen kielessä sitä, että otetaan loputkin rahat pois niiltä, joilla rahaa ei ennestäänkään ole juuri yhtään, ja rahojen lisäksi otetaan pois myös palvelut. Tämän vuoksi en halua käyttää sanaa 'leikkaukset'. Mutta voin kyllä kertoa pari esimerkkiä asioista, joissa valtion menoja voitaisiin vähentää, ja ne ovat:
- Vaikeuksissa olevien EU-maiden tukeminen pitää lopettaa. Sinne ei pidä lapioida suomalaista rahaa, vaan Saksan ja Ranskan on pelastettava omat pankkinsa itse. Nämä maat ovat laiminlyöneet pankkiensa valvonnan ja pankit ovat sen vuoksi voineet tehdä järjettömän suuria ja tuottoisia riskisijoituksia esimerkiksi Kreikkaan ja Portugaliin.
- Sotiminen Afganistanissa pitää lopettaa. Siellä ei ole Suomen vihollisia tai mitään muutakaan syytä sotia. EU:n valmiusjoukkoihin ei Suomen pitäisi myöskään osallistua, koska joukoilla ole mitään käyttöä.

17. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus sukupuolineutraaliin avioliittoon?

Sana 'avioliitto' tarkoittaa avioliittoa. Homojen tai lesbojen liitoille täytyy keksiä jokin muu nimitys.

18. Miksi minun pitäisi äänestää Keskustaa, joka lähinnä maanviljelijöiden puolue?

Maanviljelijöitä, eläinkasvattajia ja metsätyöntekijöitä on Suomessa vain noin 75000. Keskustan kannattajista maantaloudessa työskenteleviä on ehkä noin seitsemän prosenttia. Suomen Keskustassa eri ammattiryhmät saattavat olla tasapuolisemmin edustettuina kuin missään muussa puolueessa.

Puolueiden välisiä aatteellisia eroja on nykyisin vaikea havaita, mutta yksi periaatteellinen ero on siinä, että jos ihmisen etu ja pääoman etu asetetaan vastakkain, niin Keskusta ajaa ihmisen etua. Tämä on suurin ero verrattuna Kokoomukseen ja SDP:hen, jotka lähtevät siitä, että suurteollisuus, suuryritykset ja pääomanomistajat tarvitsevat aina vaan lisää valtion rahaa, verohelpotuksia ja muita etuja. Kokoomus siksi, että se on suurpääoman ja rikkaiden puolue (paitsi ennen vaaleja työväenpuolue) ja SDP siksi, että toivovat siten työpaikkojen säilyvän ja palkkojen nousevan (vaikka ovat varmasti huomanneet, että tukirahat jaetaan sijoittajille osinkoina ja työpaikat menevät Kiinaan).

19. Ostatko säännöllisesti Reilun kaupan tuotteita?

Ostan usein Reilun kaupan tuotteita, koska tiedän, kuinka esimerkiksi Tansaniassa Reilun kaupan tuotanto toimii. Reilu kauppa parantaa perheviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden työ- ja elinoloja sekä ympäristön tilaa.



  Takaisin sivun alkuun

Andi Mwegerano   -   Puhelin: 040 525 0759   -   Sähköposti: andi (at) mwegerano.com